Jyhkeä Cornelize on mukavaluontoinen tamma, joka tulee kaikkien kanssa loistavasti toimeen. Se on erittäin helppo käsitellä, eikä vähästä hätkähdä. Liisa nauttiikin suuresti saamastaan huomiosta, eikä tätä tammaa koskaan voi harjailla liikaa; tämä neitonen tosissaan rakastaa harjaamista ja venytteleekin usein kaulaansa höristen tyytyväisenä. Kaviotkin nousevat suht mukavasti, kunhan muistaa olla päättäväinen, eikä arkaile. Liisa kyllä huomaa hoitajan epäröinnin ja käyttää tilaisuuden hyväkseen iskemällä kavionsa maahan. Liisa on vaivaton varustaa, eikä edes satulavyön kiristäminen häiritse neitosta. Taluttaessa tamma ei yritä ryöstää, vaan kävelee siivosti vierellä.
Ratsastaessa Liisa on aluksi hieman epävarma, ja testaileekin ratsastajaa pienillä, tosin varsin vaarattomilla tempuilla, joita ei kannata säikähtää. Useimmiten tamma vain nostelee päätään tai puree kevyesti kuolainta, eikä se tosissaan aiokaan pudottaa ratsastajaa. Kevyt raipannäpäytys riittää muistuttamaan, että kuka se pomo nyt olikaan, ja Liisa sopeutuu vallan mainiosti eikä enää yritä pelleillä. Kunhan ratsastaja osaa rentoutua, kulkee Liisakin rennosti muodossa, mutta soveltuuhan se hyvin myös aloittelijoiden ratsuksi. Liisa tepsuttelee mielellään pikkulapsi selässään taluttaja vierellään ja pitääkin oikein hyvää huolta ratsastajastaan. Mutta jos tammalta haluaa jotain muutakin kuin perusjuttuja, on ratin takana istuttava hieman taitavampi sätkynukke.
Vasta alkulämpän jälkeen neitonen notkistuu avuille ja yhteistyö alkaa sujua paremmin. Tamma omaa mukavat askellajit, joihin on ratsastajankin helppo mukautua. Tamma pysyy koko ajan kontrollissa, eikä ohjaaminen tuota vaikeuksia - Liisa kuuntelee apuja tarkkaavaisena ja toteuttaa pienimmänkin avun kuuliaisesti. Toisaalta tamman jyhkeä koko tuottaa toisinaan pieniä vaikeuksia, erityisesti aivan tunnin alussa, jolloin tamma tuntuu olevan jäykkä kuin kivenjärkäle.
Esteitä ei Liisan kanssa pahemmin hypitä, mutta matalimmilla esteillä tamma toimii esimerkillisen hienosti ja pysyttelee pöksyissään vaikka vauhtia toki löytyisi. Myös esteillä tamma on erittäin helppo pitää hallinnassa ja se soveltuukin hienosti myös hieman kokemattomampien ratsuksi. Etenkin puomitunneilla tamma tepastelee ylpeänä yli pidempienkin puomisarjojen, mutta tiukkiin käännöksiin tammasta ei ole.
Liisaa varmempaa maastokaveria saa jo etsiä! Se ei säiky juuri mitään, ei edes autoja, hirviöpostilaatikoita tai putoilevia lumikasoja. Eikä se harrasta avuilta karkaamista, vaan nauttii enemmänkin rauhallisesta maisemankatselulöntystelystä. Vaelluksilla tamma on erityisen miellyttävä ratsu leveän selkänsä ja miellyttävien askellajiensa ansiosta. Vauhtiakaan ei puutu, mutta jarrut ovat aina käsillä.
Päivämäärä - Järjestäjä - Laji - Luokka - Sijoitus 23.12.2011 - Stall Katina - Koulu - Helppo A - 2/21 02.01.2012 - Emerald Isle - Esteet - 35-45cm - 2/4 15.01.2012 - Kisahebot - Esteet - Puomi-ja ristikkoluokka - 2/10 16.01.2012 - Team Riekkujat - Koulu - Helppo A - 1/37 22.01.2012 - VT Hiprakka - Esteet - 50cm - 2/18 23.01.2012 - VT Hiprakka - Esteet - 90cm - 1/18 23.01.2012 - Sanbrook Dressage - Koulu - Helppo A - 1/38 23.01.2012 - Breawa - Koulu - Helppo A - 7/71 24.01.2012 - Sanbrook Dressage - Koulu - Helppo A - 3/38 25.01.2012 - VT Hiprakka - Esteet - 50cm - 2/18 26.01.2012 - Breawa - Koulu - Helppo A - 6/71 10.02.2012 - Glowering - Esteet - 50-60cm - 4/21 12.02.2012 - Susikallio - Esteet - 40-50cm - 3/10 12.02.2012 - VT Mansikkamäki - Esteet - 40-50cm - 2/5 14.02.2012 - Elisan talli - Esteet - 50cm - 2/11
Muuta tärkeää
Tarhaan toppaloimi n. -15'C ->
Ratsastaessa takasiin hivutussuojat
Esteille suojat + häntäremmi
Liisa on virtuaalihevonen
Päiväkirja
Keskiviikko 19.12.2012 - "Vaikka pakkasta oli melkein 20 astetta, päätimme silti lähteä serkkuni Jennin kanssa käymään pienellä maastoratsastusreissulla. Päätimme liikuttaa pari eläkeläistä, joten otimme ratsuiksemme Liisan ja Mamman. Jenni on 9-vuotias, pituudeltaan kuulemma 'jo 124cm', joten hän pystyi aivan mainiosti ratsastamaan pienellä Mammalla. Annoin Jennin harjata Mamman sillä aikaa, kun itse harjailin Liisaa. Laitoin Liisalle suojien, satulan ja suitsien lisäksi fleeceloimen kaulan lämmittimeksi, sekä hieman normaalia paksumman ratsastusloimen, jotta sille ei tulisi kylmä. Kävin auttamassa Jenniä laittamalla Mammalle satulan ja suitset (suojat Jenni oli osannut laittaa itse), sekä paksun ratsastusloimen ja siihen kuuluvan kaulanjatkeen. Talutimme hevoset ulos tallista ja pihalla autoin ensin Jennin Mamman selkään, sekä säädin hänelle jalustimet, minkä jälkeen nousin itse Liisan selkään ja säädin omat jalustimeni. Sitten lähdimme matkaan, minä Liisan kanssa edellä ja Jenni Mammalla perässä.
Lumi narskui kivasti molempien hevosten kavioiden alla ja hevosten hengitys höyrysi. Juttelimme Jennin kanssa niitä näitä, oli kiva nähdä häntä pitkästä aikaa! Molemmat hevoset tuntuivat olevan todella virkeitä, joten päätimme ravailla hieman. Jenni ei ole mikään kokenut ratsastaja, joten emme ravanneet kuin parikymmentä metriä, mutta minusta tuntui, että Jenni nautti ravaamisesta aivan yhtä paljon kuin Mammakin. Päätimme noin parinkymmenen minuutin kuluttua kääntyä takaisin tallille, sillä olimme aikoneet käydä vain pienen lenkin pakkasen vuoksi.
Mamma hörisi kuuluvasti ja Jenni nauroi sille. Ihanaa, että kaksi näin eri-ikäistä olentoa pystyivät nauttimaan samasta tilanteesta. Olimme juuri saapuneet tallipihalle, ja Jenni pyysi jos saisi ratsastaa Mammalla vielä hetken kentällä. 'Miksipäs ei?' sanoin ja menin itsekin vielä Liisan kanssa kävelemään kenttää ympäri. Muutaman kierroksen ja kouluratsastusliikkeen jälkeen Jenni kuitenkin kysyi, josko lopetettaisiin tältä päivältä. Taputtelimme hevosia, minkä jälkeen laskeuduimme alas selästä ja talutimme hevoset talliin.
Otimme varusteet pois molemmilta hevosilta, minkä jälkeen harjasimme hevoset huolellisesti ja annoimme kaikille hevosille iltaruuat. Lopuksi lakaisimme käytävän ja tarkistimme, että kaikki tavarat olivat oikeilla paikoillaan ja jokaisen hevosen juoma-automaatti toimi. Jenni halusi antaa Mammalle ja Liisalle molemmille vielä porkkanat, ennen kuin siirryimme päärakennukseen juomaan kuumaa kaakaota vaahtokarkkien kera." - Mirjami